Metsämaan kirkko
Metsämaan kirkko
Kirkkorakennus
Jumalanpalveluselämä Metsämaan alueella ulottuu aina 1600-luvulle saakka. Metsämaan seutu on aikanaan kuulunut Loimaan emäseurakuntaan ja tuona aikana Loimaan pappien tiedetään pitäneen jumalanpalveluksia Metsämaalla. Koska varsinainen kirkkorakennus Metsämaalta puuttui, heräsi halu ja tarve rakentaa Metsämaalle oma kirkko. Vuonna 1767 talolliset pyysivät piispalta oman kirkon rakentamiseen. Lupaa kirkon rakentamiseen ei kuitenkaan saatu, mutta keväällä 1776 metsämaalaiset ryhtyivät kirkon rakennustöihin. Kirkko valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1777. Sen käyttöön ei kuitenkaan saatu lupaa. Vuotta myöhemmin lupa heltisi ja kirkko voitiin vihkiä käyttöön. Vuonna 1778 kirkko sai kappelioikeudet ja ensimmäinen oma pappi seudulle saatiin vuonna 1799.
Metsämaan kirkon suunnittelijaa ei tunneta. Metsämaan kirkko on puusta rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkko koostuu suorakaiteenmallisesta kirkkosalista, jonka länsipäässä sijaitsee kellotorni. Varsinaisen kirkkosalin pohjoispuolella sijaitsee matalampi ja kapeampi sakaristo sekä eteläpuolella sakaristoa hieman pienempi asehuone. Kirkkoa laajennettiin vuodesta 1858 alkaen rakentamalla kuoriosa sekä eteläseinälle sivulehteri. Myöhemminkin kirkkoa on korjattu ja remontoitu. Esimerkiksi kirkon torni rakannettiin alun perin liian heikoksi. Vuodelta 1801 peräisin olevasta pöytäkirjasta löytyy maininta siitä, että torni huojui pahasti kellojen soiton aikana.
Kirkosta löytyvä kiinteä sisustus on osittain peräisin ajalta, jolloin kirkko on rakennettu. Tällä hetkellä kirkon alttaritauluna toimii alkuperäinen vuodelta 1823 peräisin oleva C.F. Blomin maalaus Ristiinnaulittu. Tämä kyseinen maalaus oli poistettu käytöstä 1860-luvulla uuden alttariseinän ollessa liian matala kyseiselle taululle. Alttaritaulu palautettiin myöhemmin restauroituna alkuperäiselle paikalleen. Kirkon alttaritauluna oli vuodesta 1910 lähtien Väinö Blomstedtin maalaama ”Andreaan ja Simon Pietarin kutsuminen”. Taulu on tällä hetkellä sijoitettu kirkkosalin pohjoiselle sivuseinälle.
Kirkkoon mahtuu yhteensä 350 henkeä. Kirkossa järjestetään edelleen jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät Loimaan Seurakunnan sivuilta.
Kirkkotarha ja hautausmaa
Metsämaan kirkkoa ympäröivä kirkkotarha on toiminut hautausmaana 1779 lähtien. Kirkkotarhaa on laajennettu useaan otteeseen. Kirkkotarhaa ympäröi luonnonkivistä ladottu kiviaita, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1860-luvulta. Kirkkotarhaan voi kulkea kolmesta harmaakivipilarein ja valurautaristein koristelluista porteista. Vuodesta 1870-lähtien kirkkotarhaan on istutettu koristukseksi erilaisia lehtipuita.
Kirkkotarhan luoteispuolelta löytyvät sankarihaudat. Sankaripatsas on F. Pehrmanin vuonna 1951 veistämä punagraniittinen muistopatsas. Patsaaseen on veistetty kohokuviona sureva äiti lapsineen. Tornin eteläpuolelta löytyy vuonna 1959 pystytetty Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.
Kirkkoa vastapäätä sijaitseva tuulimylly
Metsämaan kirkkoa vastapäätä sijaitseva harakkamylly on alkujaan peräisin Humppilan Jaakkolasta, josta se on siirretty myöhemmin Metsämaan Heikkilään Lehmisuolle. Nykyiselle paikalleen kirkonmäelle mylly siirretiin 1970-luvulla. Myllyä on vuosien varrella kunnostettu ja korjailtu talkoovoimin useampaan otteeseen.
Osoite: Metsämaantie 619, 32270 Metsämaa